Tehtävä 6

MATKAILU NORJASSA

Hyötyjä ja haittoja matkailusta

Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat usein siihen, miten houkuttelevalta matkakohde tuntuu. Kesällä matkailijat hakevat matkakohteelta mukavaa lämpötilaa, auringonpaistetta ja merenrantaa. Matkailijat eivät halua alueille, joilla sataa paljon tai on liian kuumaa tai kylmää. Matkailijat välttävät myös sään ääri-ilmiöiden esiintymistä, tautien riskiä, poliittista epävakautta tai köyhyyttä matkakohteessa. Talvisin hiihtokeskukset houkuttelevat aktiivisia matkailijoita, jotka haluavat matkakohteelta hyviä hiihto- ja lasketteluolosuhteita.

Matkailu on Euroopassa yleisempää kuin missään muualla. Matkailusta on hyötyä taloudellisesti, matkailu tuo rahaa alueelle matkailukohteisiin ja alueen yrityksiin. Matkailu työllistää valtavasti ihmisiä.

Matkailusta on haittojakin, etenkin monenlaisia ympäristöongelmia. Liikkuminen paikasta toiseen kuluttaa uusiutumattomia energiavaroja ja monenlaiset kulkuvälineet likaavat ympäristöä. Tästä seuraa luonnon eroosio-ongelmia eli maaperä kuluu tämän kuluttavan tekijän takia. Joskus matkailukohteiden jätehuolto ja usein vedenpuhdistus on järjestetty heikosti. Matkailijat tuhlaavat vähäisiä vesivaroja ja jättävät roskia poluille. Aina erilaisten kulttuurien kohtaaminen ei ole ongelmatonta. Aina matkailusta saatu raha ei jääkään hyödyttämään lomakohteen elinkeinoelämää, sillä osa rahasta palaa turistien mukana heidän kotimaihin. Lentoyhtiöt rikastuvat ja osa rahasta menee suurille hotelli- ja ravintolaketjuille.

Matkailukohteita ja nähtävyyksiä Norjassa

Norja on mielenkiintoinen ja houkutteleva matkailukohde. Norjassa on upeita maisemia, kalastajakyliä, mahtavia vuoria, vuonoja, serpentiiniteitä ja kauniita kaupunkeja. Norja on monipuolinen matkailumaa. Sieltä löytyy lähes jokaiselle jotakin. On ihasteltavaa kauniissa maisemissa, menoa, meininkiä ja shoppailumahdollisuuksia kaupungeissa, aktiivisille lomailijoille löytyy vaellus-, hiihto- ja laskettelumahdollisuuksia sekä kalastuksesta kiinnostuneille kalastusmahdollisuuksia.

Alla on joitakin poimintojani kiinnostavista Norjan matkailukohteista.

Norjan Huippuvuoret

Huippuvuoret ovat usean matkailu- ja etenkin luontoihmisen haavelistalla. Pohjoisella Jäämerellä (alla kartta) sijaitsevat saaret kuuluvat Norjalle. Asuttuja saaria näistä ovat Länsimaa, Karhusaari ja Hopen. Noin 60 prosenttia Huippuvuorista on jään ja lumen peitossa. Huippuvuorilla on vähemmän asukkaita kuin jääkarhuja ja moottorikelkkoja.

Huippuvuorilla on asukkaita reilut 2700. Elinkeinoja ovat kaivostoiminta ja matkailu. Yli puolet alueen pinta-alasta on jäätiköiden peitossa. Jääkarhuja on paljon.
Geirangerinvuono

Geirangerinvuono on yksi upeimmista vuonoista. Ylempänä on Dalsnibban näköalapaikka, josta on mahtavat näkymät vuonolle. Pieni Geirangerin kylä on mukava tutustumiskohde.

Karttakuva: yläreunassa Geiranger

 

Kuvia Lofooteilta

Lofootit

Kabelvåg, Lofootit

Lofootit (norj. Lofoten) ovat saariryhmä, joka sijaitsee Pohjois-Norjassa napapiirin pohjoispuolella. Lofooteilla voi ihastella jylhiä vuoria, suojaisia lahdelmia ja pitkälle ulottuvaa merenrantaa. Lofooteilla on paljon koskemattomia alueita. Merielämä on Lofooteilla rikasta. Lofootit muodostuvat Våganin, Vestvågøyn, Flakstadin, Moskenesin, Værøyn ja Røstin kunnista. Røstista lännen suntaan sijaitsee maailman suurin syvän veden koralliriutta.

Helgelandin kansallispuisto

Helgeland on napapiirin alapuolella. Helgeland tunnetaan sen ainutlaatuisen rannikon ja erikoisten vuoristomuotojen ansiosta. Helgelandin ympäristö on monipuolinen. Sen alueella on n. 200 luolaa, Norjan toiseksi suurin jäätikkö, erikoisia vuoria ja vuorimuodostelmia sekä merta ja saaria.

Jotunheimin kansallispuisto

Jotunheimen

Jotunheimen sijaitsee Itä-Norjassa. Se on vuoristoalue. Siellä on Norjan korkeimman vuoren lisäksi mahtavia vesiputouksia, jokia, järviä, jäätiköitä ja upeita laaksoja. Tällä alueella käy vaeltajia ja kiipeilijöitä.

 

 

Norjan kaupunkeja

Alla karttakuvassa Norjan kaupunkeja

 

 

Bryggen, Bergen

Bergen on maailman kauneimpia kaupunkeja. Se on vuonojen ja korkeiden tuntureiden keskellä. Vanha rahtisatama on viehättävä näky värikkäine taloineen.  Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki ja suurin osa nähtävyyksistä ja aktiviteeteista on kävelymatkan päässä.

Bergenin Bryggen satamassa on vanhimmat ja kivoimmat korttelit. Nämä ovat historialliselta hansa-ajalta. Näissä kortteleissa on ihan oma merihenkinen tunnelma. Bergen on UNESCOn maailmanperintökohde juuri näiden värikkäiden puutalojensa ansiosta. Matkamuistoksi voi ostaa norjalaisia villapaitoja ja peikkonukkeja tai laadukasta posliiniastioita, hopeaesineitä ja keramiikkaa.

Oslo

Oslo

Norjan pääkaupungissa Oslossa on asukkaita vain vähän enemmän kuin Helsingissä. Osloa ja Helsinkiä yhdistää meren ja luonnon läheisyys sekä rauhaisa ilmapiiri. Oslon edustalla on paljon saaria ja kaupungin alueella on yli 300 järveä. Osloa sanotaan maailman kalleimmaksi kaupungiksi. Nähtävyyksiä voi kuitenkin ihailla ilmaiseksi.

Norjan pääkaupungissa riittää nähtävää ja koettavaa sekä halukkaille myös kulttuurielämyksiä (museoita, teattereita, oopperaa). Nähtävyyksiä ovat myös Akershusin linnoitus ja Viikinkilaivamuseo sekä urheilusta kiinnostuneille Holmenkollen. Parhaita ravintoloita ja illanviettopaikkoja on Aker Bryggen satama-alueella ja Grünerløkkan kaupunginosassa.

Tunnelit Lysebotn – Haukeligrend välillä

Matkalla Haukeligrendiin on useampi tunneli, spiraalitunneli (”korkkiruuvi”).

Trollstigen serpentiinitie

Trollstigen on eräs Norjan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Tie on mutkikas ja kulkee vuoristossa. Se on auki vain toukokuusta lokakuulle. Tie on erittäin jyrkkä ja sen tiukoissa mutkissa ajamista hankaloittavat sateet sekä sumut.

Lähteet

 

 

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/bdb84664-3ae8-4917-807d-90302ae5807b/matkailu-euroopassa.html

http://www2.hs.fi/klik/arkisto/keidas/khedelma/97kh_pulmat.html

http://www.polartravel.net/fi/eramatkailu-ja-vaellus-kohde/

http://www.rantapallo.fi/destinationunknown/2012/08/29/norjan-parhaat/

http://www.napsu.fi/matkailu/artikkelit/oslo

https://www.google.fi/search?q=norjan+lofootit+vaellus&espv=2&rlz=1C1GIWA_enFI627FI627&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwit9P2qyMfJAhVm4XIKHeSgCvEQ_AUIBygB&biw=1920&bih=955#imgrc=cKJicCyh8KLP0M%3A

http://www.pallontallaajat.net/maat/norja

http://www.kontiki.fi/matkat/arktiset-huippuvuoret/

https://www.google.fi/search?espv=2&rlz=1C1GIWA_enFI627FI627&biw=1920&bih=955&tbm=isch&sa=1&q=norjan+huippuvuoret&oq=norjan+huippuvuoret&gs_l=img.3..0i30j0i24.36586.43024.0.43748.23.14.0.9.9.0.95.1114.14.14.0….0…1c.1.64.img..0.23.1130.rLIhZxsAk-M#imgrc=q1GevhFb1ojzPM%3A

http://www.norja.fi/Travel/Mieleton-reissu/#.VmRdXPnhCUk

https://wondercruises.com/fi/Kohteet/Pohjois-Eurooppa/BergenNorja/

https://www.google.fi/search?q=norjan+n%C3%A4ht%C3%A4vyydet&espv=2&rlz=1C1GIWA_enFI627FI627&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwirv82XzcfJAhXjjHIKHahWC2MQ_AUIBygB&biw=1920&bih=955#imgrc=B7Lpdk29jIou8M%3A

https://www.google.fi/search?q=norjan+n%C3%A4ht%C3%A4vyydet&espv=2&rlz=1C1GIWA_enFI627FI627&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwirv82XzcfJAhXjjHIKHahWC2MQ_AUIBygB&biw=1920&bih=955#imgrc=zXZztw5yQVPw4M%3A

https://www.google.fi/search?q=norjan+n%C3%A4ht%C3%A4vyydet&espv=2&rlz=1C1GIWA_enFI627FI627&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwirv82XzcfJAhXjjHIKHahWC2MQ_AUIBygB&biw=1920&bih=955#imgrc=H0lJG_QQw2lgKM%3A

http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2015041719532988_ma.shtml

https://www.google.fi/search?q=geirangerin+vuono+kartalla&espv=2&rlz=1C1GIWA_enFI627FI627&tbm=isch&imgil=sx0mI7G4s06WyM%253A%253BH-EOxFFsV3kWMM%253Bhttp%25253A%25252F%25252Fwww.kolumbus.fi%25252F~kf7797%25252Fnorjafaq.html&source=iu&pf=m&fir=sx0mI7G4s06WyM%253A%252CH-EOxFFsV3kWMM%252C_&biw=1920&bih=955&usg=__CgemPivkaRe6j-82Lf1yxwLfrx0%3D&ved=0ahUKEwjfqaPI1cfJAhWjknIKHV4fC9kQyjcIQw&ei=JGRkVt-HCqOlygPevqzIDQ#imgrc=QI4y-g_Dzs6yeM%3A&usg=__CgemPivkaRe6j-82Lf1yxwLfrx0%3D

tehtävä 5

Luonnonvarat ja energia

Luonnonvaroja voidaan ryhmitellä monella tavalla: uusiutuviin ja uusiutumattomiin, kertakäyttöisiin ja kierrätettäviin sekä aineellisiin ja aineettomiin. Uusiutuvia luonnonvaroja ovat esimerkiksi auringon säteilyenergia, vesivoima, tuulivoima ja biomassa. Oikein ja kohtuullisesti käytettyinä ne ovat ehtymättömiä. Uusiutumattomia luonnonvaroja ovat muun muassa öljy, kivihiili ja maakaasu. Näitä luonnonvaroja ei muodostu ollenkaan tai niitä muodostuu erittäin hitaasti. Uusiutumattomat luonnonvarat ovat joko kertakäyttöisiä kuten maakaasu, maaöljy ja kivihiili tai kierrätettäviä kuten metallit ja useat öljystä valmistettavat muovit. Aineettomiksi luonnonvaroiksi voidaan sanoa ympäristön kauneutta, luonnon monimuotoisuutta tai ympäristön puhtautta. Kaikki muut edellä kuvatut esimerkit kuuluvat aineellisiin luonnonvaroihin.

Kalastus on ollut pääelinkeino Norjassa. Eniten on kalastettu turskaa. Kalanviljely on tullut kalastuksen rinnalle, kaloja kasvatetaan mereen upotetuissa jättisuurissa verkkokaseissa. Suomeenkin tuodaan paljon norjalaista lohta. Norjalaiset saavat pääosan elannostaan merestä. Maanviljelyä on vain etelässä.

Kuva: Vanha kalastuslaiva kalastusreissulla

 

Kalojen lisäksi Norjan rikkaus on öljy. Öljy kuuluu fossiilisiin polttoaineisiin kuten suurin osa käyttämästämme energiasta. Fossiiliset polttoaineet ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten kuolleiden maakerrosten alle hautautuneiden elöiden jäännöksistä. Merenpohjasta nostetaan öljyä mereen ankkuroidulla valtavilla öljynporauslautoilla. Öljynporauslautoilla myös asutaan ja eletään.

Öljyä tarvitaan lämmitykseen, tehtaiden energiatuotantoon, autojen ja liikenteen polttoaineeksi sekä teollisuuteen raaka-aineeksi. Norja on rikas maa öljyvarantojensa takia. Norja on Euroopan suurin öljyntuottaja.

Norja tuottaa myös maakaasua ja jalostaa  sekä öljyä että maakaasua. Norjassa lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimaloissa. Norja on Euroopan tärkeimpiä vesivoiman tuottajia. Nämä ovat uusiutuvia luonnonvaroja ja siten saasteettomia ja energiantuotannoltaan edullisia, ainoastaan voimaloiden rakentaminen on kallista.

Norja on rikas valtio, sillä ei ole lainkaan valtionvelkaa.

Lähteet:

Cantell, Houstonen, Jutila, Kankaanrinta, Tammilehto ja Vaalgama: Matkalle Eurooppaan 2001, WSOY oppimateriaalit

Hanste, Kosonen, Sommers ja Ukkonen: Tietoretki, Eurooppa 2005, Weilin & Göös

Steele & Lye: Tieto-Atlas 2006

http://yle.fi/uutiset/monikiloiset_ravut_pohjois-norjan_vetonaula/5672772

 

 

Tehtävä 4

Norjan väestö ja kulttuuri

Norja on harvaan asuttu maa ja asukkaat ovat jakautuneet Norjaan epätasaisesti. Suurin osa ihmisistä asuu maan eteläosassa. Norjassa on edessä samanlaiset väestöongelmat kuin Suomessakin: muuttoliike on suntautunut maan eteläosiin ja harvaan asutut alueet pohjoisessa autioituvat. Myös västön ikääntyminen on ongelma –> tästä aiheutuu tulevaisuudessa työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä eläkkeelle. Työntekijöitä ei enää ole tarpeeksi.

Norjan asukkaat: Norjan asukasluku on noin 5 165 802 ja asukastikeys 15,8 / km² eli Norja on aika pieni ja harvaan asuttu valtio.

Kuva: Norjan väestöpyramidi vuodelta 2013

NORDCAN_P_21414976.png

Väestöpyramidi tarkoittaa, että kuinka paljon eri ikäsiä ihmisiä maassa on. Norjan väestöpyramidi kuvaa sitä, että ikääntyvien ihmisten määrä lisääntyy ja syntyvyys vähenee.

Suurin osa Norjaan tulleista maahanmuuttajista on tullut Puolasta, Ruotsista, Pakistanista, Irakista ja Somaliasta. Suurin osa norjalaisista muuttaa puolestaan USA:an tai Kanadaan.

Kieli: Eurooppalaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin ja germaanisiin kieliin. Pohjoismaiset kielet kuuluvat myös skandinaavisiin kieliin. Norjan pohjoisosassa, Lapissa asuu saamelaisia ja siellä puhutaan saamen kieltä. Norjassa puhutaan bokmålia (kirjanorja) ja nynorskia (uusnorja) sekä lisäksi muita vähemmistökieliä (kveeni, romanikieli, norjalairomani) ja norjalaista viittomakieltä.

Kielinäyte:
Dette var en vanskelig oppgave

Kirkko: Norjan evankelis -luterilainen kirkko on jaettu hiippakuntiin (11) ja se on valtionkirkon asemassa. Kirkkoa johtaa Norjan kuningas ja lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti. Hallitus nimittää kirkon piispat ja rovastit. Kirkon hallinnolliset asiat hoitaa kulttuuri- ja kirkkoministeriö.

Norjalaisista yli 80 % kuuluu Norjan kirkkoon, mutta norjalaiset eivät ole kovin uskonnollisia. Norjassa on useita muita kristillisiä liikkeitä, kuten luterilainen vapaakirkko ja metodistikirkko, sekä muita uskontoja kuten Islam.

Kuva: Norjan vaakuna

Coat_of_arms_of_Norway.svg.png

Norjan vaakunaa käytetään Norjan kunigaskunnan kansallistunnuksena. Se on yksi Euroopan vanhimmista vaakunoista, 1200-luvulta.

Kulttuuri: Norjassa on pohjoismaisia, germaanisia ja länsimaisia kulttuurialueita. Edelleen vahva kansanperinne etenkin taiteen ja musiikin aloilla ja 1700-luvulla vaikuttanut romanttis-nationalistinen liike näkyy Norjan kulttuurissa edelleen. Kuuluisia norjalaisia taiteilijoita ovat muun muassa näytelmäkirjailija Henrik Ibsen, kuvataiteilija Edvard Munch ja säveltäjä Edvard Grieg.

Norjalaisten käytös: Norjalaiset ovat aktiivisia ja reippaita ulkoilijoita ja urheilijoita etenkin talviurheilulajeissa: hiihdossa ja mäkihypyssä. Norjassa on paljon retkeilyreittejä ja kalastuspaikkoja. Norjalaiset ovat aina olleet kiinostuneita merestä. Muinaiset viikingit olivat taitavia merenkäivijöitä ja edelleenkin Norjassa on paljon rannikkolaivureita.

Vaatetus: Norjalaisten vaatetus melko samanlainen kuin suomalaisten eli norjalaiset laittavat paljon päälle talvella ja käyttävät muun muassa rentoja vaatteita kuten shortseja ja t-paitaa kesällä. Norjalaisilla on myös perinnepuku, joka on alimmassa kuvassa. Norjalaiset villatuotteet muun muassa villapaidat ovat erittäin laadukkaita ja maailmalla tunnettuja.

Kuvat: Norjalaista vaatetusta

Musiikki:  Edvard Grieg on Norjan tunnetuimpia säveltäjiä. Hän on tuottanut pianomusiikkia, lauluja sekä kamarimusiikkia. Hän perehtyi kansanmusiikkiin ja teki yhteistyötä norjalaisten kirjailijoiden kanssa. Tämän takia hänen musiikkiinsa liittyi norjalaiskansallisia aineksia. Grieg sävelsi mieluiten pienimuotoista ja runollista musiikkia. Hänen sävellyksensä ovat norjalaisesta tarina- ja runomaailmasta ja Grieg rikasti näitä vielä lisää huumorilla, fantasialla ja lämpimillä rytmeillä.

A-ha on norjalainen yhtye, jonka suosio oli suurimmillaan 1980-luvulla. Yhtyeen tunnetuimmat kappaleet ovat lähes kaikille tutut Take on Me, The Sun Always Shines On TV sekä The Living Daylights (Bond elokuvan tunnuskappale).

Norja kulkee edellä musiikkimarkkinoiden murroksessa. Norjassa musiikin striimaus eli verkkokuuntelu muodostaa noin kolme neljäsosaa maan äänitemyynnistä. Kun lisäksi lasketaan kappaleiden lataaminen, kasvoi digitaalisen myynnin osuus markkinoista 86 prosenttiin vuonna 2014. Tämä on maailmanennätys, digimyynnin osuus ei ole missään näin suuri.

Norjan liputuspäivät:       1. tammikuuta; Uudenvuodenpäivä,                           21. tammikuuta; Prinsessa Ingrid Alexandran syntymäpäivä,                        6. helmikuuta; Saamelaisten kansallispäivä,                                                       21. helmikuuta; Kuningas Harald V:n syntymäpäivä                           Sunnuntai (vaihtuva päivämäärä) Pääsiäispäivä                                                   1. toukokuuta; Vappu,                                                                                                     8. toukokuuta; Voiton päivä, Norjan vapautuminen 1945,                               17. toukokuuta; Norjan kansallispäivä, Perustuslain päivä              Sunnuntai (vaihtuva päivämäärä) Helluntaipäivä                                                7. kesäkuuta; Unionin purkautumisen päivä (1905)                                            4. heinäkuuta; Kuningatar Sonjan syntymäpäivä                                              20. heinäkuuta; Kruununprinssi Haakon Magnuksen syntymäpäivä            29. heinäkuuta; Olsok (Pyhän Olavin päivä)                                                          19. elokuuta; Prinsessa Mette-Maritin syntymäpäivä                                        25. joulukuuta; Joulupäivä Norjan suurkäräjien vaalipäivä

 

Ruoka: Kalastus on ollut kautta aikojen Norjan keskeisimpiä elinkeinoja ja tästä syystä kalaruoat ovat Norjassa yleisiä. Etenkin norjalainen lohi on tuttua ympäri maailmaa. Kala ja muutkin meren antimet ovat norjalaisten suurta herkkua. Norjassa syödään kylmäsavustettua kalaa, taimenta, lohta ja turskaa lähes ympäri vuoden. Myös norjalaisessa kaupassa kalaa ja kalatuotteita on runsaasti. Norjalaiset syövät kalaa noin 55 kg/henkilö vuodessa. Ruoka on Norjassa laadukasta ja hyvän makuista.

Norjassa ruoka on kaupassa on suunnilleen samalla hintatasolla kuin Suomessa, paitsi naudanliha on kalliimpaa. Ravintoloiden ja myös pizzerioiden hintataso on erittäin korkea. Ravintoloihin ei käytetä paljon rahaa eikä ravintoloita ole yhtä paljon kuin Ruotsissa tai Suomessa. Norjalaiset syövät mielellään kotona ja ”take-away” ruokien ostaminen kodin arkeen tai juhlaan on yleisempää kuin meillä Suomessa. Koululaiset syövät omat eväät koulussa.

Arkiruokana norjalaiset syövät valmiita kalapullia ja –mureketta. Se nautitaan valkokastikkeen ja katkarapujen kanssa. Vaaleat kalat kuten turska on erittäin hyvää. Norjalaiset syövät myös lihaa ja etenkin lammasta monin eri tavoin valmistettuna. Sitä suolataan, savustetaan, kuivataan ja haudutetaan.
Perinneruoista fårikål eli lammaskaali on pitkään haudutettua pataruokaa. Sitä tarjotaan erityisesti kylminä vuodeaikoina kuten syksyisin ja talvisin. Lapskøus on ruokaisan lihakeiton tapaista, mutta siihen voidaan käyttää myös makkaroita. Tämä ruoka tunnetaan Suomessakin nimellä lapskoussi ja se on raumalainen perinneruoka.

Kjøttkaker ovat lihapullia, jotka on maustettu muskotilla ja inkiväärillä.

Norjalaiset pitävät rapeaksi paistetusta sianlihasta ja norjalainen pikaruoka-erikoisuus on bacongull, uppopaistettu porsaannahka.
Norjassa syödään mielellään myös riistaa, kuten hirveä, poroa, peuraa, riekkoa ja sorsaa. Lisäksi norjalaisia herkkuja ovat muun muassa erilaiset juustot, leivonnaiset ja mantelikakut.

Elinkeinot: Norjassa on maatiloja reilut 45 000 ja näistä kolmasosa kasvattaa lampaita, kolmasosa tuottaa maitoa ja kolmasosa on viljatila. Norjassa harjoitetaan lammastuotantoa, vihannesviljelyä, kananmunan tuotantoa sekä rehuviljapainotteista viljan viljelyä.

Kalastus on yksi Norjan tärkeimmistä elinkeinoista. Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin. Yleisimmät kalastettavat lajit ovat silli, seiti ja turska. Lohen kasvatus on myös tärkeä elinkeino. Kalastuksen ja meren tärkeyttä Norjalle kuvastaa, että Norjalla on oma kalastus- ja rannikkoministeriö.

Teollisuudenaloista elintarviketeollisuudessa on eniten työntekijöitä. Elintarvikealan yrityksiä on noin 2000. Näistä neljännes jalostaa kalaa. Maatalouden tuottamat tuotteet käytetään pääaosin kotimaassa. Kalatuotteista myydään 90 % ulkomaille. Kalan vienti nostaa Norjan muihin pohjoismaihin verrattuna suureksi ruoan viejämaaksi.

Norjassa toimii päivittäistavaraketjut ICA, Coop sekä Rema 1000 ja Norges Gruppen. Päivittäistavaramyymälöitä on Norjassa yli 5000.

 

Lähteet:

http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/graph5.asp?registry=578&period=2013&grid=1&submit=%A0%A0%A0Suorita%A0%A0%A0

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_kieli

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_v%C3%A4est%C3%B6

https://translate.google.com/

http://www.pohjola-norden.fi/fi/tietoa_pohjoismaista/norja/vaesto_kulttuuri_ja_uskonto/?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Norjalainen_kulttuuriid=198

http://www.pinterest.com

blogs.zappos.com

http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/ruokakulttuurit-naapurimaissamme/norja

Äidin kokemuksia

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1422327218824

http://www.vivaclassica.fi/next/viikon-saveltaja/edvard-grieg/#sthash.TZstbe3o.dpuf

https://www.google.fi/search?espv=2&rlz=1C1GIWA_enFI627FI627&q=a-ha&stick=H4sIAAAAAAAAAONgVeLUz9U3MDQrMcgwEs3LL8pKzEnMzEvNUyjIL1CozCipTD3FyAVWklNsUpYD4xQbZ5eXQTlZFinpRgWnGMEmmWcZ5mVA2WBToYrMzSpzy0yhHDOTgiSzZJiqqqIKA5i55aYVOWZQCTOzYuNCGDu9wDLnEWMzE7fAyx_3hKV-Mk5ac_Ia4ydGLgGf_Pzi1JzKoNScxJLUlJB8IRUuNte8ksySSiEpLh4pDpB20ySTcg0GKS4uOE9oOyMXd3BqSUi-b35KZlql0HJGoSVEmmZmUmKJMA3EE8pCNSxaKJKL0zc1Nym1qNg_TciHi8s5PycnNbkkMz9PyI5LTkpKPxkuoJ9bWpyZnJgTn16UX1pQDDRZhguPPA8AqZ_7irUBAAA&npsic=0&sa=X&ved=0ahUKEwiDvaaJsbHJAhUMECwKHafYDgIQ-BYIJA&lei=FrVYVoPaCoygsAGnsbsQ

Kolmas tehtävä: Luonto ja ilmasto

Luonto ja ilmasto

Norja sijaitsee Pohjois-Atlantin Itärannikolla. Norja on vuorten, vuonojen ja meren maa. Maa on pitkä pohjois-eteläsuunnassa, mutta samalla kapea. Norjalla on pitkä rannikko ja maan muoto on lusikkamainen. Sen varsiosassa on Kölivuoristo. Eteläosassa on alankoa. Rantaviiva mutkittelee voimakkaasti ja pitkälle sisämaahan ulottuu merenlahtia eli vuonoja.

Kuva: karttakuva Norjasta

Norjan kartta

 

Kuva: Norjan maantieteelliset alueet

 

 

Norjan maantieteellisiä alueita ovat:

Østlandet, Etelä-Norjan itäisin osa maan pääkaupungin Oslon ympärillä. Vestlandet, Etelä-Norjan läntisin osa Atlantin rannikolla               Sørlandet, Etelä-Norjan eteläisin osa                                                      Trøndelag eli Keski-Norja Trondheimin kaupungin ympärillä          Pohjois-Norja, Norjan pohjoisin osa                                                Huippuvuoret, saaristo Jäämerellä

Ilmasto: Meri-ilmastoon kuuluvat lauhkeat lämpötilat ja melko runsaat sateet kautta vuoden. Meri lämpenee keväällä hitaasti, mutta säilyy syksyllä pitkään lämpimänä. Meri tasaa vuodenaikojen välisiä lämpötilaeroja. Meren läheisyys lisää sateita.

Matalapaineet voidaan jaotella muun muassa trooppisiin matalapaineisiin ja Suomessakin esiintyviin keskileveysasteiden matalapaineisiin. Molemmat saattavat aiheuttaa erittäin voimakkaita tuulia. Niiden syntymekanismit ovat kuitenkin erilaisia. On olemassa myös muita matalapainetyyppejä. Keskileveysasteiden matalapaineissa erilämpöiset ilmamassat muuntavat horisontaalista lämpötilaerosta johtuvaa energiaa kineettiseksi energiaksi. Mitä suurempi lämpötilaero on, sitä suurempi energia. Myrskyssä on rintamia, joissa erottuvat erilaiset ilmamassat. Voimakkaimmat tuulet ovat laajalla alueella eikä ne välttämättä ole myrskyn keskuksen lähellä.

 

Norjan rannikolla on lauhkea meri-ilmasto. Atlantilta tulee keskileveysasteiden liikkuvat matalapaineet, jotka tuovat sateita ja kovia tuulia. Etelässä sademäärät ovat suurempia kuin pohjoisessa. Sisämaan vuoristossa on arktinen ilmasto, talvella lunta, pakkasta ja kovaa tuulta. Oslon seudulla on maan ainoa alankoalue, ja siellä on talvisin kylmempää, mutta kesäisin lämpimämpää ja kuivempaa kuin rannikolla.

Kylmäksi vyöhykkeeksi kutsutaan maapallon lämpövyöhykettä, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle +10 °C. Se jaetaan lämpimämpään tundrailmastoon (1-3,5 kk keskilämpötilaltaan yli 0 °C) ja kylmempään jäätikköilmastoon (yksi kuukausi keskilämpötilaltaan yli 0 °C).

Kylmällä vyöhykkeellä kasvi- ja eläinlajien on sopeuduttava ankariin luonnon oloihin. Kasvillisuus on matalaa tundrakasvillisuutta kuten jäkälä-, sammal-, heinä-, varpu- ja pensaskasvillisuutta. Myös suot ovat yleisiä.

 

Kasvillisuuteen vaikuttaa siis ilmastovyöhyke. Norjassa kasvillisuus samankaltaista kuin Suomessa eli pää osin havumetsää, mutta vuoristo alueilla on puolitasankoa ja vuoristokasvillissuutta (tundraa). Norjan mannerosasta 37 prosenttia on metsän peitossa.

Norjaan kuuluvalla Huippuvuori saaristolla elää jääkarhuja.

Norjan kauniita maisemia

Kuva: Geiranger-vuono

Norjan Geiranger-vuonoa on kutsuttu maailman kauneimmaksi vuonoksi. Se on myös UNESCO:n maailmanperintökohde. Vuonon perukassa on Geirangerin kylä, josta on erittäin upeat maisemat. Korkeilta kallioilta valuu mahtavia vesiputouksia. Upeita maisemia voi ihastella näköalapaikoilta.

Kuva: Hurtigruten meriristeily

Hurtigruten

Hurtigruten- meriristeily on ollut tärkeä osa Norjan rannikkoelämää jo 120 vuoden ajan. Laivareitti kulkee pitkin Norjan länsirannikkoa. Matkaan sisältyy avomeriosuuksia, saariston suojaa ja vuonomaisemia. Reitti kulkee pääosin kuitenkin saariston suojassa.
Hurtigrutenin lähtösatama on Bergenissä, muita välietappeja ovat Ålesund, Trondheim, Svolvær, Tromsø, Honningsvåg.

 

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_ilmasto, vuorille.wordpress.com

Hanste, Kosonen, Sommers ja Ukkonen; Tietoretki 2005, Eurooppa

Cantell, Houstonen, Jutila, Kankaanrinta, Tammilehto ja Valgamaa; Matkalle Eurooppaan 2009

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4_vy%C3%B6hyke

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_maantiede#/media/File:Norges_landsdelar.svg

http://ilmatieteenlaitos.fi/voimakkaat-matalapaineet

http://www.loistoristeilyt.fi/fi/node/143641

http://www.polartravel.net/fi/blog/norja/hurtigruten/

Tehtävä 1

Norja on tosi kiinnostava maa, koska siellä on hieno vuoristo nimeltä Skandit. Pidän myös siitä, että se on osa Pohjanmerta, Atlanninvaltamerta ja Jäämerta.

Norja on hauskan mallinen maa, se muistuttaa muodoltaan lusikkaa. Norja on kiehtova vuorten ja meren maa. Sillä on pitkä rannikko. Kiinnostusta lisää tätä valtiota kohtaan myös viikingit.

Pohjoismaista olen käynyt vain Ruotsissa. Euroopassa olen matkustanut mm. Kreikan saarilla (Santorinilla ja Zakynthoksella), Portugalin saarella Madeiralla sekä pari kertaa Bulgariassa.

Tehtävä 2

Perustietoa Norjasta

Norjassa puhutaan norjaa ja Norja on todella rikas maa minun tietääkseni. Valuuttana toimii Norjan kruunu ja väkiluku on noin 5.100milj. Norja on kunningaskunta ja kunningas on harald V. Pääkaupunki on Oslo ja sielä on 623 966 asukkaita. Pinta-ala on 323787km². Norja sijaitsee pohjois-Euroopassa eli se on osa Pohjoismaita. Norjan naapurimaat ovat Suomi, Venäjä, Ruotsi.

125px-Flag_of_Norway.svg

hurtigruten5

 

Norja kuuluu Pohjoismaihin ja Skandinavian niemimaahan. Norjan Lappi rajoittuu Jäämereen. Jäätiköt ovat kovertaneet ja muovanneet järviä ja Norjan rannikolle vuonoja eli jyrkkäreunaisia merenlahtia.

Lähteet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norja

http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkajutut/409.shtml

Steele & Lye, Tieto-Atlas 2006