Norjan väestö ja kulttuuri
Norja on harvaan asuttu maa ja asukkaat ovat jakautuneet Norjaan epätasaisesti. Suurin osa ihmisistä asuu maan eteläosassa. Norjassa on edessä samanlaiset väestöongelmat kuin Suomessakin: muuttoliike on suntautunut maan eteläosiin ja harvaan asutut alueet pohjoisessa autioituvat. Myös västön ikääntyminen on ongelma –> tästä aiheutuu tulevaisuudessa työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä eläkkeelle. Työntekijöitä ei enää ole tarpeeksi.
Norjan asukkaat: Norjan asukasluku on noin 5 165 802 ja asukastikeys 15,8 / km² eli Norja on aika pieni ja harvaan asuttu valtio.
Kuva: Norjan väestöpyramidi vuodelta 2013
Väestöpyramidi tarkoittaa, että kuinka paljon eri ikäsiä ihmisiä maassa on. Norjan väestöpyramidi kuvaa sitä, että ikääntyvien ihmisten määrä lisääntyy ja syntyvyys vähenee.
Suurin osa Norjaan tulleista maahanmuuttajista on tullut Puolasta, Ruotsista, Pakistanista, Irakista ja Somaliasta. Suurin osa norjalaisista muuttaa puolestaan USA:an tai Kanadaan.
Kieli: Eurooppalaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin ja germaanisiin kieliin. Pohjoismaiset kielet kuuluvat myös skandinaavisiin kieliin. Norjan pohjoisosassa, Lapissa asuu saamelaisia ja siellä puhutaan saamen kieltä. Norjassa puhutaan bokmålia (kirjanorja) ja nynorskia (uusnorja) sekä lisäksi muita vähemmistökieliä (kveeni, romanikieli, norjalairomani) ja norjalaista viittomakieltä.
Kielinäyte:
Dette var en vanskelig oppgave
Kirkko: Norjan evankelis -luterilainen kirkko on jaettu hiippakuntiin (11) ja se on valtionkirkon asemassa. Kirkkoa johtaa Norjan kuningas ja lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti. Hallitus nimittää kirkon piispat ja rovastit. Kirkon hallinnolliset asiat hoitaa kulttuuri- ja kirkkoministeriö.
Norjalaisista yli 80 % kuuluu Norjan kirkkoon, mutta norjalaiset eivät ole kovin uskonnollisia. Norjassa on useita muita kristillisiä liikkeitä, kuten luterilainen vapaakirkko ja metodistikirkko, sekä muita uskontoja kuten Islam.
Kuva: Norjan vaakuna
Norjan vaakunaa käytetään Norjan kunigaskunnan kansallistunnuksena. Se on yksi Euroopan vanhimmista vaakunoista, 1200-luvulta.
Kulttuuri: Norjassa on pohjoismaisia, germaanisia ja länsimaisia kulttuurialueita. Edelleen vahva kansanperinne etenkin taiteen ja musiikin aloilla ja 1700-luvulla vaikuttanut romanttis-nationalistinen liike näkyy Norjan kulttuurissa edelleen. Kuuluisia norjalaisia taiteilijoita ovat muun muassa näytelmäkirjailija Henrik Ibsen, kuvataiteilija Edvard Munch ja säveltäjä Edvard Grieg.
Norjalaisten käytös: Norjalaiset ovat aktiivisia ja reippaita ulkoilijoita ja urheilijoita etenkin talviurheilulajeissa: hiihdossa ja mäkihypyssä. Norjassa on paljon retkeilyreittejä ja kalastuspaikkoja. Norjalaiset ovat aina olleet kiinostuneita merestä. Muinaiset viikingit olivat taitavia merenkäivijöitä ja edelleenkin Norjassa on paljon rannikkolaivureita.
Vaatetus: Norjalaisten vaatetus melko samanlainen kuin suomalaisten eli norjalaiset laittavat paljon päälle talvella ja käyttävät muun muassa rentoja vaatteita kuten shortseja ja t-paitaa kesällä. Norjalaisilla on myös perinnepuku, joka on alimmassa kuvassa. Norjalaiset villatuotteet muun muassa villapaidat ovat erittäin laadukkaita ja maailmalla tunnettuja.
Kuvat: Norjalaista vaatetusta
Musiikki: Edvard Grieg on Norjan tunnetuimpia säveltäjiä. Hän on tuottanut pianomusiikkia, lauluja sekä kamarimusiikkia. Hän perehtyi kansanmusiikkiin ja teki yhteistyötä norjalaisten kirjailijoiden kanssa. Tämän takia hänen musiikkiinsa liittyi norjalaiskansallisia aineksia. Grieg sävelsi mieluiten pienimuotoista ja runollista musiikkia. Hänen sävellyksensä ovat norjalaisesta tarina- ja runomaailmasta ja Grieg rikasti näitä vielä lisää huumorilla, fantasialla ja lämpimillä rytmeillä.
A-ha on norjalainen yhtye, jonka suosio oli suurimmillaan 1980-luvulla. Yhtyeen tunnetuimmat kappaleet ovat lähes kaikille tutut Take on Me, The Sun Always Shines On TV sekä The Living Daylights (Bond elokuvan tunnuskappale).
Norja kulkee edellä musiikkimarkkinoiden murroksessa. Norjassa musiikin striimaus eli verkkokuuntelu muodostaa noin kolme neljäsosaa maan äänitemyynnistä. Kun lisäksi lasketaan kappaleiden lataaminen, kasvoi digitaalisen myynnin osuus markkinoista 86 prosenttiin vuonna 2014. Tämä on maailmanennätys, digimyynnin osuus ei ole missään näin suuri.
Norjan liputuspäivät: 1. tammikuuta; Uudenvuodenpäivä, 21. tammikuuta; Prinsessa Ingrid Alexandran syntymäpäivä, 6. helmikuuta; Saamelaisten kansallispäivä, 21. helmikuuta; Kuningas Harald V:n syntymäpäivä Sunnuntai (vaihtuva päivämäärä) Pääsiäispäivä 1. toukokuuta; Vappu, 8. toukokuuta; Voiton päivä, Norjan vapautuminen 1945, 17. toukokuuta; Norjan kansallispäivä, Perustuslain päivä Sunnuntai (vaihtuva päivämäärä) Helluntaipäivä 7. kesäkuuta; Unionin purkautumisen päivä (1905) 4. heinäkuuta; Kuningatar Sonjan syntymäpäivä 20. heinäkuuta; Kruununprinssi Haakon Magnuksen syntymäpäivä 29. heinäkuuta; Olsok (Pyhän Olavin päivä) 19. elokuuta; Prinsessa Mette-Maritin syntymäpäivä 25. joulukuuta; Joulupäivä Norjan suurkäräjien vaalipäivä
Ruoka: Kalastus on ollut kautta aikojen Norjan keskeisimpiä elinkeinoja ja tästä syystä kalaruoat ovat Norjassa yleisiä. Etenkin norjalainen lohi on tuttua ympäri maailmaa. Kala ja muutkin meren antimet ovat norjalaisten suurta herkkua. Norjassa syödään kylmäsavustettua kalaa, taimenta, lohta ja turskaa lähes ympäri vuoden. Myös norjalaisessa kaupassa kalaa ja kalatuotteita on runsaasti. Norjalaiset syövät kalaa noin 55 kg/henkilö vuodessa. Ruoka on Norjassa laadukasta ja hyvän makuista.
Kjøttkaker ovat lihapullia, jotka on maustettu muskotilla ja inkiväärillä.
Norjalaiset pitävät rapeaksi paistetusta sianlihasta ja norjalainen pikaruoka-erikoisuus on bacongull, uppopaistettu porsaannahka.
Norjassa syödään mielellään myös riistaa, kuten hirveä, poroa, peuraa, riekkoa ja sorsaa. Lisäksi norjalaisia herkkuja ovat muun muassa erilaiset juustot, leivonnaiset ja mantelikakut.
Elinkeinot: Norjassa on maatiloja reilut 45 000 ja näistä kolmasosa kasvattaa lampaita, kolmasosa tuottaa maitoa ja kolmasosa on viljatila. Norjassa harjoitetaan lammastuotantoa, vihannesviljelyä, kananmunan tuotantoa sekä rehuviljapainotteista viljan viljelyä.
Kalastus on yksi Norjan tärkeimmistä elinkeinoista. Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin. Yleisimmät kalastettavat lajit ovat silli, seiti ja turska. Lohen kasvatus on myös tärkeä elinkeino. Kalastuksen ja meren tärkeyttä Norjalle kuvastaa, että Norjalla on oma kalastus- ja rannikkoministeriö.
Teollisuudenaloista elintarviketeollisuudessa on eniten työntekijöitä. Elintarvikealan yrityksiä on noin 2000. Näistä neljännes jalostaa kalaa. Maatalouden tuottamat tuotteet käytetään pääaosin kotimaassa. Kalatuotteista myydään 90 % ulkomaille. Kalan vienti nostaa Norjan muihin pohjoismaihin verrattuna suureksi ruoan viejämaaksi.
Norjassa toimii päivittäistavaraketjut ICA, Coop sekä Rema 1000 ja Norges Gruppen. Päivittäistavaramyymälöitä on Norjassa yli 5000.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Norja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_kieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_v%C3%A4est%C3%B6
http://www.pohjola-norden.fi/fi/tietoa_pohjoismaista/norja/vaesto_kulttuuri_ja_uskonto/?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Norjalainen_kulttuuriid=198
http://www.pinterest.com
blogs.zappos.com
Äidin kokemuksia
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1422327218824
http://www.vivaclassica.fi/next/viikon-saveltaja/edvard-grieg/#sthash.TZstbe3o.dpuf
mrkjuniin 