Tehtävä 4

Norjan väestö ja kulttuuri

Norja on harvaan asuttu maa ja asukkaat ovat jakautuneet Norjaan epätasaisesti. Suurin osa ihmisistä asuu maan eteläosassa. Norjassa on edessä samanlaiset väestöongelmat kuin Suomessakin: muuttoliike on suntautunut maan eteläosiin ja harvaan asutut alueet pohjoisessa autioituvat. Myös västön ikääntyminen on ongelma –> tästä aiheutuu tulevaisuudessa työvoimapula, kun suuret ikäluokat jäävät pois työelämästä eläkkeelle. Työntekijöitä ei enää ole tarpeeksi.

Norjan asukkaat: Norjan asukasluku on noin 5 165 802 ja asukastikeys 15,8 / km² eli Norja on aika pieni ja harvaan asuttu valtio.

Kuva: Norjan väestöpyramidi vuodelta 2013

NORDCAN_P_21414976.png

Väestöpyramidi tarkoittaa, että kuinka paljon eri ikäsiä ihmisiä maassa on. Norjan väestöpyramidi kuvaa sitä, että ikääntyvien ihmisten määrä lisääntyy ja syntyvyys vähenee.

Suurin osa Norjaan tulleista maahanmuuttajista on tullut Puolasta, Ruotsista, Pakistanista, Irakista ja Somaliasta. Suurin osa norjalaisista muuttaa puolestaan USA:an tai Kanadaan.

Kieli: Eurooppalaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin ja germaanisiin kieliin. Pohjoismaiset kielet kuuluvat myös skandinaavisiin kieliin. Norjan pohjoisosassa, Lapissa asuu saamelaisia ja siellä puhutaan saamen kieltä. Norjassa puhutaan bokmålia (kirjanorja) ja nynorskia (uusnorja) sekä lisäksi muita vähemmistökieliä (kveeni, romanikieli, norjalairomani) ja norjalaista viittomakieltä.

Kielinäyte:
Dette var en vanskelig oppgave

Kirkko: Norjan evankelis -luterilainen kirkko on jaettu hiippakuntiin (11) ja se on valtionkirkon asemassa. Kirkkoa johtaa Norjan kuningas ja lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti. Hallitus nimittää kirkon piispat ja rovastit. Kirkon hallinnolliset asiat hoitaa kulttuuri- ja kirkkoministeriö.

Norjalaisista yli 80 % kuuluu Norjan kirkkoon, mutta norjalaiset eivät ole kovin uskonnollisia. Norjassa on useita muita kristillisiä liikkeitä, kuten luterilainen vapaakirkko ja metodistikirkko, sekä muita uskontoja kuten Islam.

Kuva: Norjan vaakuna

Coat_of_arms_of_Norway.svg.png

Norjan vaakunaa käytetään Norjan kunigaskunnan kansallistunnuksena. Se on yksi Euroopan vanhimmista vaakunoista, 1200-luvulta.

Kulttuuri: Norjassa on pohjoismaisia, germaanisia ja länsimaisia kulttuurialueita. Edelleen vahva kansanperinne etenkin taiteen ja musiikin aloilla ja 1700-luvulla vaikuttanut romanttis-nationalistinen liike näkyy Norjan kulttuurissa edelleen. Kuuluisia norjalaisia taiteilijoita ovat muun muassa näytelmäkirjailija Henrik Ibsen, kuvataiteilija Edvard Munch ja säveltäjä Edvard Grieg.

Norjalaisten käytös: Norjalaiset ovat aktiivisia ja reippaita ulkoilijoita ja urheilijoita etenkin talviurheilulajeissa: hiihdossa ja mäkihypyssä. Norjassa on paljon retkeilyreittejä ja kalastuspaikkoja. Norjalaiset ovat aina olleet kiinostuneita merestä. Muinaiset viikingit olivat taitavia merenkäivijöitä ja edelleenkin Norjassa on paljon rannikkolaivureita.

Vaatetus: Norjalaisten vaatetus melko samanlainen kuin suomalaisten eli norjalaiset laittavat paljon päälle talvella ja käyttävät muun muassa rentoja vaatteita kuten shortseja ja t-paitaa kesällä. Norjalaisilla on myös perinnepuku, joka on alimmassa kuvassa. Norjalaiset villatuotteet muun muassa villapaidat ovat erittäin laadukkaita ja maailmalla tunnettuja.

Kuvat: Norjalaista vaatetusta

Musiikki:  Edvard Grieg on Norjan tunnetuimpia säveltäjiä. Hän on tuottanut pianomusiikkia, lauluja sekä kamarimusiikkia. Hän perehtyi kansanmusiikkiin ja teki yhteistyötä norjalaisten kirjailijoiden kanssa. Tämän takia hänen musiikkiinsa liittyi norjalaiskansallisia aineksia. Grieg sävelsi mieluiten pienimuotoista ja runollista musiikkia. Hänen sävellyksensä ovat norjalaisesta tarina- ja runomaailmasta ja Grieg rikasti näitä vielä lisää huumorilla, fantasialla ja lämpimillä rytmeillä.

A-ha on norjalainen yhtye, jonka suosio oli suurimmillaan 1980-luvulla. Yhtyeen tunnetuimmat kappaleet ovat lähes kaikille tutut Take on Me, The Sun Always Shines On TV sekä The Living Daylights (Bond elokuvan tunnuskappale).

Norja kulkee edellä musiikkimarkkinoiden murroksessa. Norjassa musiikin striimaus eli verkkokuuntelu muodostaa noin kolme neljäsosaa maan äänitemyynnistä. Kun lisäksi lasketaan kappaleiden lataaminen, kasvoi digitaalisen myynnin osuus markkinoista 86 prosenttiin vuonna 2014. Tämä on maailmanennätys, digimyynnin osuus ei ole missään näin suuri.

Norjan liputuspäivät:       1. tammikuuta; Uudenvuodenpäivä,                           21. tammikuuta; Prinsessa Ingrid Alexandran syntymäpäivä,                        6. helmikuuta; Saamelaisten kansallispäivä,                                                       21. helmikuuta; Kuningas Harald V:n syntymäpäivä                           Sunnuntai (vaihtuva päivämäärä) Pääsiäispäivä                                                   1. toukokuuta; Vappu,                                                                                                     8. toukokuuta; Voiton päivä, Norjan vapautuminen 1945,                               17. toukokuuta; Norjan kansallispäivä, Perustuslain päivä              Sunnuntai (vaihtuva päivämäärä) Helluntaipäivä                                                7. kesäkuuta; Unionin purkautumisen päivä (1905)                                            4. heinäkuuta; Kuningatar Sonjan syntymäpäivä                                              20. heinäkuuta; Kruununprinssi Haakon Magnuksen syntymäpäivä            29. heinäkuuta; Olsok (Pyhän Olavin päivä)                                                          19. elokuuta; Prinsessa Mette-Maritin syntymäpäivä                                        25. joulukuuta; Joulupäivä Norjan suurkäräjien vaalipäivä

 

Ruoka: Kalastus on ollut kautta aikojen Norjan keskeisimpiä elinkeinoja ja tästä syystä kalaruoat ovat Norjassa yleisiä. Etenkin norjalainen lohi on tuttua ympäri maailmaa. Kala ja muutkin meren antimet ovat norjalaisten suurta herkkua. Norjassa syödään kylmäsavustettua kalaa, taimenta, lohta ja turskaa lähes ympäri vuoden. Myös norjalaisessa kaupassa kalaa ja kalatuotteita on runsaasti. Norjalaiset syövät kalaa noin 55 kg/henkilö vuodessa. Ruoka on Norjassa laadukasta ja hyvän makuista.

Norjassa ruoka on kaupassa on suunnilleen samalla hintatasolla kuin Suomessa, paitsi naudanliha on kalliimpaa. Ravintoloiden ja myös pizzerioiden hintataso on erittäin korkea. Ravintoloihin ei käytetä paljon rahaa eikä ravintoloita ole yhtä paljon kuin Ruotsissa tai Suomessa. Norjalaiset syövät mielellään kotona ja ”take-away” ruokien ostaminen kodin arkeen tai juhlaan on yleisempää kuin meillä Suomessa. Koululaiset syövät omat eväät koulussa.

Arkiruokana norjalaiset syövät valmiita kalapullia ja –mureketta. Se nautitaan valkokastikkeen ja katkarapujen kanssa. Vaaleat kalat kuten turska on erittäin hyvää. Norjalaiset syövät myös lihaa ja etenkin lammasta monin eri tavoin valmistettuna. Sitä suolataan, savustetaan, kuivataan ja haudutetaan.
Perinneruoista fårikål eli lammaskaali on pitkään haudutettua pataruokaa. Sitä tarjotaan erityisesti kylminä vuodeaikoina kuten syksyisin ja talvisin. Lapskøus on ruokaisan lihakeiton tapaista, mutta siihen voidaan käyttää myös makkaroita. Tämä ruoka tunnetaan Suomessakin nimellä lapskoussi ja se on raumalainen perinneruoka.

Kjøttkaker ovat lihapullia, jotka on maustettu muskotilla ja inkiväärillä.

Norjalaiset pitävät rapeaksi paistetusta sianlihasta ja norjalainen pikaruoka-erikoisuus on bacongull, uppopaistettu porsaannahka.
Norjassa syödään mielellään myös riistaa, kuten hirveä, poroa, peuraa, riekkoa ja sorsaa. Lisäksi norjalaisia herkkuja ovat muun muassa erilaiset juustot, leivonnaiset ja mantelikakut.

Elinkeinot: Norjassa on maatiloja reilut 45 000 ja näistä kolmasosa kasvattaa lampaita, kolmasosa tuottaa maitoa ja kolmasosa on viljatila. Norjassa harjoitetaan lammastuotantoa, vihannesviljelyä, kananmunan tuotantoa sekä rehuviljapainotteista viljan viljelyä.

Kalastus on yksi Norjan tärkeimmistä elinkeinoista. Norja kuuluu maailman tärkeimpiin kalastusalueisiin. Yleisimmät kalastettavat lajit ovat silli, seiti ja turska. Lohen kasvatus on myös tärkeä elinkeino. Kalastuksen ja meren tärkeyttä Norjalle kuvastaa, että Norjalla on oma kalastus- ja rannikkoministeriö.

Teollisuudenaloista elintarviketeollisuudessa on eniten työntekijöitä. Elintarvikealan yrityksiä on noin 2000. Näistä neljännes jalostaa kalaa. Maatalouden tuottamat tuotteet käytetään pääaosin kotimaassa. Kalatuotteista myydään 90 % ulkomaille. Kalan vienti nostaa Norjan muihin pohjoismaihin verrattuna suureksi ruoan viejämaaksi.

Norjassa toimii päivittäistavaraketjut ICA, Coop sekä Rema 1000 ja Norges Gruppen. Päivittäistavaramyymälöitä on Norjassa yli 5000.

 

Lähteet:

http://www-dep.iarc.fr/NORDCAN/FI/graph5.asp?registry=578&period=2013&grid=1&submit=%A0%A0%A0Suorita%A0%A0%A0

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_kieli

https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_v%C3%A4est%C3%B6

https://translate.google.com/

http://www.pohjola-norden.fi/fi/tietoa_pohjoismaista/norja/vaesto_kulttuuri_ja_uskonto/?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Norjalainen_kulttuuriid=198

http://www.pinterest.com

blogs.zappos.com

http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/ruokakulttuurit-naapurimaissamme/norja

Äidin kokemuksia

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1422327218824

http://www.vivaclassica.fi/next/viikon-saveltaja/edvard-grieg/#sthash.TZstbe3o.dpuf

https://www.google.fi/search?espv=2&rlz=1C1GIWA_enFI627FI627&q=a-ha&stick=H4sIAAAAAAAAAONgVeLUz9U3MDQrMcgwEs3LL8pKzEnMzEvNUyjIL1CozCipTD3FyAVWklNsUpYD4xQbZ5eXQTlZFinpRgWnGMEmmWcZ5mVA2WBToYrMzSpzy0yhHDOTgiSzZJiqqqIKA5i55aYVOWZQCTOzYuNCGDu9wDLnEWMzE7fAyx_3hKV-Mk5ac_Ia4ydGLgGf_Pzi1JzKoNScxJLUlJB8IRUuNte8ksySSiEpLh4pDpB20ySTcg0GKS4uOE9oOyMXd3BqSUi-b35KZlql0HJGoSVEmmZmUmKJMA3EE8pCNSxaKJKL0zc1Nym1qNg_TciHi8s5PycnNbkkMz9PyI5LTkpKPxkuoJ9bWpyZnJgTn16UX1pQDDRZhguPPA8AqZ_7irUBAAA&npsic=0&sa=X&ved=0ahUKEwiDvaaJsbHJAhUMECwKHafYDgIQ-BYIJA&lei=FrVYVoPaCoygsAGnsbsQ

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s